
Taulu 20
Kaksi ja kuitenkin yhtä; toinen toisessa itseään suloisesti heijastaen !
Nämä ovat meidän meidän kolme Taivastamme Beulahin varjojen alla, tuon levon maan!
Tule siis Efraimiin & Manassehiin oi rakastettu !
Tule norsunluisiin Palatseihini Oi Äitisi Rakastama !
Ja anna meidän sitoa sinut Sodan sitein &
ole sinä Kaanaan Kuningas ja hallitse Hazorissa,
missä kohtaavat kaksitoista heimoa.
Niin puhuivat ne, kuin yhdellä suulla:
Äänettömänä seisoi Milton edessä synkentyneen Urizenin;
niinkuin kuvanveistäjä äänettömänä seisoo Muovattavan Kuvansa äärellä;
kulkee hän kuvan ympäri kärsivällisesti työstäen.
Näin seisoi Milton muotoillen loistavaa Urizenia,
kun taas hänen Kuolevainen osansa istui lamaantuneena Horebin kivellä:
ja hänen Vapahdettu osansa, näin muotoili Urizenin Savea;
mutta tuon muodon sisällä hänen Todellinen Ihmisyytensä
käveli yläpuolella voimassa ja majesteettisuudessa, vaikkakin tummenneena;
ja Seitsemän Läsnäolon Enkeliä kulkivat hänen kanssaan.
Voi miten voisin karkeajakoisella kielelläni, joka pölyksi halkeaa
kertoa teille Nelinkertaisesta Ihmisestä, tähtijoukkoihin kauniisti järjestetystä
Tai miten kuvata se tällä maisella kylmällä kädellä !
Mutta sinä, oi Herrani; Menettele kanssani miten haluat !
sillä itse en ole mitään, ja vain turhuutta !
Jos sinä valitset matosen, voi se siirtää vuoria.
Sillä tuo muoto nimesi Valitut;
Miltonin Henkiruumiin:
joka takaisin nousee vasemmalta jalaltani Losin Maalliseen avaruuteen
ja itää ylitse hänen ruumiinsa Horebilla Ylösnousemusta vastaan,
valmistellen ruumista Suureen Täydellistymiseen;
punaisena hehkui Siinain Enkeli :
mutta kauhuna kietoutuivat hänen verensä pilvet hänen ympärilleen.
Nyt alkoi Albionin nukkuva Ihmisyys kääntyä Vuoteellaan;
tuntien Miltonin kauhistuttavan soaostumisen sähköisin liekein laskeutuvan
Näetkö sinä tuon pienen siivekkään kärpäsen,
pienemmän hiekanjyvää?
Sillä on sydän niinkuin sinullakin:
aivot, jotka aukeavat taivaaseen & helvettiin,
Sisäpuolelta Ihmeellinen & Laajentuva;
sen portit eivät ole suljetut,
Toivon, etteivät sinun porttisi ole suljetut:
sillä se pukee itsensä rikkaaseen Asuun;
Samoin on sinut puettu ihmisen kauneuteen,
Oi sinä kuolevainen ihminen
Älä siis etsi Taivaallista Isääsi Taivaiden tuolta puolen:
Siellä Kaaos vallitsee & Muinainen Yö & Og & Anak vanha:
sillä jokaisessa ihmissydämessä on Portit Vaskiset & Puomit timantinlujat
jotka vain harva uskaltaa raottaa,
sillä kauhistuttavat Og & Anak vartioivat portteja Hurjia !
ja jokaisen kuolevaisen aivot on muurein ympäröity
ja vallihaudoin suojattu Sisältäpäin:
Og & Anak tarkkaavat siellä: täällä on Saatanan Istuin keskellä verkkojaan,
sillä aivoista ja sydämestä ja kupeilta Avautuvat portit
taakse Saatanan Istuimen tuonne kaupunkiin Golgonoozan,
joka on nelinkertainen Henkinen Lontoo,
Albionin lanteilla.
Niin putosi Milton läpi Albionin sydämen, matkaten Ihmisyyden ulkopuolella,
tähtien tuolla puolen Kaaoksessa
Maallisen Kuoren onkaloissa.
Mutta monet Ikuisista nousivat ylös ikuisten pöytiensä äärestä juopuneina Hengestä,
palaen Kuoleman Sijan ympärillä he seisoivat katsellen alas Beulahiin:
kostonhimoisina, täynnään raivoa !
He raastavat Taivasta ympäriltäään tulisessa kehässään:
Ja Kahdeksan Varjoisen ympäriltä;
nuo Kahdeksan sulkevat Sijansa Tabernaakkeliksi,
ja pakenevat kirkuen alas Syvyyksiin:
Jossa Los avaa kolme laveaa porttiaan,
joita raivoisat tulet ympäröivät !
Pian nuo löytävät oman paikkansa &
liittyvät Ulron Katsojiin
Los näki heidät ja kylmettävä, kalpea kauhistus peitti hänen jäsenensä
Pohdiskellen hän tiesi, että Rintah & Palamabron saattaisivat erota toisistaan:
niinkuin Reuben & Gad;
hän purskahti kyyneliin.
Hän istuutui alas Alasinvarastoonsa ja nojasi kaukaloon
katsellen alas mustaan veteen, sekoittaen sen kyyneliin.
Lopulta, kun epätoivo miltei repi hänen sydämensä kahtia
hän muisti vanhan Profetoinnin , joka Eedenissä oli Kultaan tallennettu,
ja jota hän usein lauloi voimakasäänisen harpun säestyksellä Kuolemattomien juhlissa
Niin sanottiin, että Milton Albionin maasta
ylös nousisi pois Ulrosta, Felphamin laaksosta:
ja tulisi vapauttamaan Orcin Kateuden Kahleista,
näin ajatellen hän alkoi laskeutua

Taulu 21
Udan - Adaniin; oli yö:
ja Saatana istui nukkumassa Sijallaan Udan - Adanissa:
Hänen Henkensä nukkui, hänen varjonsa heräsi;
kun toinen nukkuu, niin toinen herää.
Mutta Milton kulki sisään Jalkaani:
Näin hänet Jumalaisen Mielen Kuvituksen alisilla alueilla;
myös näin kaikki Maan ihmiset, ja kaikki Taivaassa,
heidät näin Mielen Kuvituksen alisilla alueilla, Ulrossa,
alla Beulahin näin Miltonin laskeutumisen valtavan juovan.
Mutta en tiennyt ( silloin ), että se oli Milton,
sillä ihminen ei saata tietää,
mitä hänen jäsenissään tapahtuu,
ennekuin Tilan & Ajan ajanjaksot
paljastavat Ikuisuuden salaisuudet;
sillä ulottuvammat, kuin mitkään muut maalliset asiat
ovat Ihmisen maiset vaatteet.
Ja koko tämä Kasvullisuuden Maailma näyttäytyi vasemmalla Jalallani,
Kuin kirkkaana Sandaalina,
joka on muotoiltu Kuolemattomaksi arvokkailla kivillä & Kullalla:
Kumarruin alas & sidoin sen kiinni kävelläkseni eteenpäin halki Iäisyyden.
Eedenissä on suloinen Joki, joka on maitoa & sulaa helmiäistä.
Sitä kutsutaan Ololoniksi; sen maitoisilla rannoilla oleilevat ne,
jotka Milton ajoi alas Ulroon:
ja ne valittivat pitkin, kaikuvin lauluin Seitsemän Ikuisuuden Päivää
ja joen elävät penkat, Vuoret valittivat ! &
jokainen kasvullinen kasvi synkkiä huokauksia päästi.
Kun Luvahin härät jokaisen aamuna vetävät Syvyyksistä esiin rikkisen Auringon,
valjastetut mustilla tähtien valjailla ovat nuo härät &
suittuina hohtaviksi pitävät niitä mustat orjat
jotka kaiket päivät työtään tekevät tähtisissä valjaissaan,
Väkevinä ja Elinvoimaisina vetävät ne halutonta Kehää:
tällä kertaa kuuli koko Eedenin perhe valituksen ja Sallimus alkoi.
Mutta kun päivän Torvet soivat
ne hukuttivat huokauksensa
Ja kun koitti yö oli kaikki Ololonissa äänetöntä:&
kaikki kieltäytyivät valittamasta
hiljaisessa yössä peläten muita hätyyttävänsä.
Seitsemänä aamuna Kuuli heitä Los,
niinkuin kuulee pikkuinen lintu
munassaan kärsimättömän emonsa:
ja Enitharmon kuuli heidät: Mutta ei heitä nähnyt,
sillä sininen Maallinen Kuori sulki heidät sisäänsä.
Ja ne valittivat sitä, että ne vihassaan &
raivossaan & tulessaan
olivat ajaneet Miltonin Ulroon;
sillä nyt, mutta liian myöhään tiesivät ne,
että hän oli Milton Herättäjä:
he eivät olleet kuulleet Bardia,
jonka laulu kutsui Miltonia matkaansa;
ja Los kuuli nämä valitukset.
Hän kuuli niiden rukouksessa kutsuvan koko Jumalaista Perhettä;
ja hän näki Miltonin Pilven levittäytyvän ylitse koko Euroopan.
Mutta koko Jumalainen Perhe kerääntyi, kuin neljänä Aurinkona
kaikkiin neljään Taivaan Nurkkaan,
Itään, Länteen & Pohjoiseen & Etelään,
Laajentuen ja yhä laajentuen,
kunnes niiden kiekot lähentyivät toisiaan;
ja kun ne koskettivat, muotoutuivat ne kohti Eteläistä Yhdeksi Auringoksi,
joka hohti ylitse Ololonin:
ja niinkuin yhtenä Ihmisenä, joka itkee veljensä puolesta,
joka makaa tummassa haudassaan,
niin itki koko Jumalainen Perhe Ololonia.
Sanoen:
Milton kulkee Ikuiseen Kuolemaan !
näin sanoen ne voihkivat hengessään ja olivat hädissään !
ja yhä valitti Jumalainen Perhe Hengessään !
Ja Ololon sanoi,
Laskeutukaamme me myös ja antakaamme Itsemme Kuoleman syleilyyn Ulroon,
joukkoon Rikkojien.
Onko Hyve Rankaisija? Ei toden totta !
Millainen on tämä ihmeellinen paikka,
tämä Maailma allamme, joka on ennenäkemätön :
tämä pakopaikka Sodista, jotka vallitsevat Suuressa Ikuisuudessa!
Epäluonnollinen turvapaikka!
Tuntematon meille tähän asti !
Vai ovatko nämä katumuksen pistoja ?
menkäämme niiden alkulähteille
Silloin Jumalainen Perhe sanoi.
Kuusituhatta Vuotta on nyt täyttynyt tässä Surun Maailmassa;
Miltonin Enkeli tiesi Universaalin Asetuksen; ja te myös tunnette Määräyksen.
Ja nyt te tunnette tämän Surun Maailman ja tunnette Sääliä.
Totelkaa Määräystä!
Valvokaa tätä Maailmaa ja Elämää Antavilla siivillänne uudistakaa se Ikuiseen Elämään:
sillä katsokaa!
Minä olen kanssanne Iäisesti,
mutta Miltonia ei voi uudistaa,
hän kulkee Ikuiseen Kuolemaan.
Näin puhui Jumalainen Perhe yhtenä Olentona,
jopa Jeesus Yhtyi Ykseyteen Ololonin kanssa &
kuin Yhden Ihmisolemuksen Hahmoisena
nähtiin Jeesus Pelastajan saapuvan Ololonin Pilvissä :
Taulu 22
Vaikkakin ajettuna pois, yhdessä Seitsemän Tähtisen mukana Ulroon
Yhä ainaisesti säilyy Jumalainen Näkymä Kaikkialla ja Ainaisesti.
Amen.
Ja Ololon suri Miltonia suurin Valituksin.
Sillä aikaa kun Los kuuli epämääräisenä peloissaan,
sinä Aikana minä solmin sandaaleitani kävelläkseni eteenpäin lävitse Ikuisuuden,
Los laskeutui luokseni: ja Los takanani seisoi:
kauhistuttava Leimuava Aurinko: aivan vierellä;
selkäni takana.
Käännyin häntä kohden kauhuissani, ja katso.
Los seisoi tuossa hurjasti hehkuvassa Tulessa; &
hän myöskin kumartui ja solmi sandaalini Udan - Adanissa;
vavisten seisoin ylen peloissani & kauhuissani,
Lambethin Laaksossa seisoin:
mutta hän suuteli minua, ja toivoi minulle terveyttä.
Ja minusta tuli Yhtä hänen kanssaan,
minä voimassani kasvaen;
oli liian myöhäistä enää perääntyä.
Los oli siirtynyt Sieluuni:
hänen kauhunsa nyt kauttaaltaan minut valtasivat !
Kasvoin raivokkuudessa & voimassa.
Minä olen tuo Varjoinen Profeetta, joka Kuusi Tuhatta Vuotta sitten
putosi asemastaan Ikuisessa Rinnassa.
Kuusi Tuhatta Vuotta on nyt kulunut !
Minä palaan !
Sekä Aika & Tila tottelevat tahtoani.
Minä Kuudessa Tuhannessa Vuodessa kävelen ylös ja alas:
eikä yksikään Ajan hetki katoa, ei yksikään Tilan tapahtuma ole häviävä.
Vaan kaikki säilyy: vaikkakin Maan päällä, jonne Saatana putosi,
ja jossa hänet kaikista asioista pois katkaistiin & ei nähdä enää
eivät asiat katoa minusta & minulla,
me vartioimme niitä Ensimmäiseksi ja Viimeiseksi
Ihmisten sukupolvet huuhtoutuvat Ajan Vuorovedessä,
mutta jättävät jälkeensä kohtalonsa määräämät Vaatteet,
ainaisesti pysyvät ikuisesti & ainaisesti
Näin puhui Los ja meni sitten taas korkeimmalle sijalleen
Rintah ja Palamabron kohtasivat meidät Golgonoozan portilla,
heitä peitti tyytymättömyyden pilvi &
hautoivat he mielissään kauheita asioita.
He sanoivat.
Oi korkeimmasti rakastettu Isä !
Oi armollinen vanhempamme !
Sinä, joka Säälit ja sallit pahan, vaikkakin olisit väkevä & mahtava sen tuhotaksesi.
Mistä on peräisin tämä kauhistuttava varjo ?
Miksi sinä kieltäydyt heittämästä sitä Sulatusuuneihin !
Tiedätkö sinä, että hän aikoo vapauttaa Orcin ? &
päästää valloilleen Saatanan,
Ogin, Sihonin & Anakin päälle Albionin Ruumiin ?
sen tähden on hän tullut !
Katso kuinka se on kirjoitettuna hänen säikeisen,
mustan vasemman jalkansa päälle !
Mitä synkimpänä meidän silmillemme
värisee Varjoisa Nainen läpi Taivaan sanoinkuvaamattomassa kidutuksessaan !
Ja kaikki Losin Tyttäret itkevät profeetallisesti;
ja silti ne petoksessaan kutovat uuttaa Uskontoa Theotormonin uudesta Kateudesta !
Miltonin uskonto on syypää:
ei ole loppua tälle tuholle !
Nähdessään Kirkot kauhunsa & epätoivonsa Aikakautena
Rahab loi Voltairen;
Tirzah loi Rousseaun;
nuo, jotka puolustivat Itse - oikeutusta Universaalia Pelastajaa vastaan
jotka pilkkasivat Tunnustajia & Marttyyreita
ja vaativat Itse - oikeutusta julman Hyveen avulla:
kävivät sotaa Karitsan Vapahtamia vastaan;
Ikuistaakseen Sodan & Loiston, ikuistaakseen Synnin Lait;
He vääristivät Swedenborgin Beulahin & Ulron Näyt;
tuhotakseen Jerusalemin Porttona & hänen Poikansa Kadotukseen Tuomittuina ;
Nostaakseen esiin Mysteerin, Neitsyt Porton, Sotien Äidin,
Suuren Babylonin, Hävityksen Kauhun !
Oi Swedenborg ! väkevin ihmisistä,
Samson, jonka Kirkot keritsivät !
Nuo, jotka kuvasivat Synnintekijät Helvetissä ja ylpeät Soturit Taivaassa:
Taivas Rankaisijana & Helvetin Rangaistuksen Alaisena:
Ja Lait, joita lainattiin Platolta & hänen Kreikkalaisiltaan,
jotta Troijan Jumalat olisi voitu elvyttää Albionissa: &
että voitaisiin kieltää Pelastajan Veri.
Mutta sitten nostin Whitefieldin,
Palamabron nosti Westleyn,
ja nämä ovat näiden Kirkkojen Huudot
näiden kahden Todistajan edessä
Usko Jumalaan, hyvään Pelastajaan,
joka otti ylleen Ihmisen Kaltaisen Muodon:
tullen Kuolemalle kuuliaiseksi, jopa Ristinkuolemalle.
Todistajat makaavat kuolleina Suuren Kaupungin Kadulla
Ei ole missään Maan päällä Uskoa: Jumalan Kirja on Jalkain alle Poljettuna:
Hän lähetti kaksi palvelijaansa Whitefieldin & Westleyn;
olivatko he Profeettoja, vai olivatko he Idiootteja taikka Mielipuolia ?
Näytä meille ihmeitä !
Taulu 23