Taulu 16
Koko sivun kuva
Taulu 17
Noissa kolmessa naisessa,
jotka olivat olleet sisällytettyinä ja edustettuina hänen vaimoissaan & tyttärissään,
niin, että ne olisivat voineet aloittaa uudelleen,
kun olisivat hylänneet väärän minuutensa (Saatanallisen Itseyden)
ne katselivat hänen matkaansa kaukaisuudesta
Ikuisissa Kehissään, nyt Inhimillisinä,
vaikkakin heidän ruumiinsa pysyivät suljettuina
pimeään Ulroon kunnes oli Tuomion Aika;
myös tiesi Milton: he ja hän itse olivat Jumalaisia Ihmisyyksiä,
vaikkakin nyt vaelsivat läpi Kuoleman Laakson
Ollen ristiriidassa noiden Naisellisten muotojen kanssa,
jotka verisyydessään & kateudessaan Ympäröivät hantä, jakaantuen,
yhdistyen loputtomasti ja laskemattomasti.
Hän näki Ulron Julmuudet, ja hän kirjoitti ne ylös rautatauluihin:
ja hänen vaimojensa ja tyttäriensä nimet olivat nämä:
Rahab ja Tirzah & Milcah & Malah & Noah & Hoglah
He istuivat hänen ympärillään, niinkuin Horebin kivet ympäröivät Caanaan maan:
ja he kirjoittivat hänen sanelustaan ukkosella, savulla ja tulella:
ja Miltonin ruumis oli Siinain Vuori, tuo ruumis, joka maan päällä
oli syntynyt mätänemään &
kuusi naispuolista ovat Hor & Peor & Bashan & Abarin & Lebanon & Hermon
Seitsemän kauhistuttavaa kivistä massaa Midianin erämaissa.
Mutta Miltonin Ihmisyyden Varjo jatkoi matkaa yllä Maallisen Kuoren Kivisten kasojen;
Maissa Edomin & Aramin & Moabin & Midiaan & Amalekin
Maallinen Kuori, se oli tuo valtaisa Kovera Maa:
Suunnaton kaikkien maanpäällisten olioiden kivettynyt Varjo,
joka on laajentunut ulottuvuuteen & vääristynyt muodossaan loputtomaan,
kahdenkymmenen seitsemän Taivaan ja niiden Helvettien Tilaan;
joissa vallitsi Kaaos ja Muinainen Yö & Kiirastuli.
Se on tuo onkaloinen Maa, labyrintinomainen monimutkaisuus,
Kaksikymmenseitsenkertainen Läpinäkymättömyys,
joka loppuu sinne, minne Kiuru kapuaa;
täällä matkasi Milton sille Alueelle,
jota kutsutaan Midiaksi, joukkoon Horebin Kivien.
Sillä matkaajat Ikuisuudesta kulkevat siitä lävitse Saatanan Istuimelle,
mutta matkaajat jotka kulkevat ikuisuuteen kulkevat sen lävitse Golgonoosaan.
Los, tuo Kauhun Ajoneuvo näki hänet &
Jumalainen Enitharmon kutsui kaikkia tyttäriään sanoen :
Varmasti on tämä mies tullut siteeni katkaisemaan !
Saatana irrotetaan Albionista !
Los kuuli kauhuissaan Enitharmonin sanat:
säiemäisessä voimassaan hänen jäsenensä syöksähtivät,
kuin puiden juuret katkaisemaan
Miltonin matkan etenemisen.
Urizen näki tuon kuolemattoman Ihmisen
Taulu 18
ja Tharmas, Vesien Demoni & Orc, joka on Luvah, Varjoisa Nainen,
nähdessään Miltonin ulvoi vaikeroiden ylitse Syvyyksien
ojentaen kahdetkymmenet seitsemät Taivaansa yli Albionin
ja niin vaikeroi Varjoisa Nainen lausuen valituksiaan
Minä aion vaikeroida Miltonin tähden,
vaikeroida kärsivien valituksissa
Minun Vaatteeni tullaan kutomaan huokauksista & sydämen surujen valituksista
Onnettomien Perheiden kärsimyksistä muodostetaan minun ulkopiirini,
joka neulotaan kasaan köyhyyden kauheilla kärsimyksillä & murheilla
Kautta Kivisen Saaren & sieltä yli koko Maan Piirin
Siellä näemme sairaan Isän & nälkää näkevän Perheensä !
siellä Vangit Kivisissä Tyrmissään & Orjat Myllyissä
Minä kirjoitan Kirjoitukseni maan ylle Ihmisen Sanoin
niin, että jokainen Vastasyntynyt, joka Maan Piiriin syntyy
saa lukea ja oppia ulkoa elämän kuudenkymmenen vuoden kovan läksyn
Minä kudon siihen Kuninkaita & Neuvonantajia & Mahtavia Miehiä
Nälänhätä saa kiinnittää manttelini Soljin ja Hakasin
ja Rutto tulee olemaan sen reunahapsuina &
Sota sen vyönä
Jakautuakseni Rahabiin & Tirzahiin,
niin että Milton tulisi meidän Telttaamme
sillä minä puen ylleni Ihmisen Muodon &
otan ylleni Jumalan Kuvan,
jopa Säälin & Inhimillisyyden,
mutta minun Vaatteeni tulee olemaan Julmuus
ja minä kiinnitän Pyhyyden Rintakilvekseni & Kypäräkseni
ja kaikki minun koruni tehdään särkyneiden sydänten kullasta
ja ahdistuksen & huolen & epätoivon &
kuoleman kalliista kivistä
ja synnin katumuksista &
suruista & rangaistuksista & pelosta
suojellakseni itseäni sinun kauhuiltasi Oi Orc !
Ainoa rakastettuni !
Orc vastasi.
Älä ota yllesi ihmisen muotoa oi ihanainen.
Älä kauhua päällesi !
Katso millainen olen & vapise,
ettei sinua myös Tuhottaisi minun Tuhossani;
vaan ota sinä Muoto Naiseinen & Ihana,
jota ei voi Tuhota ihmisen tuhossa
Minkätähden sinä Luot & Kudot tämän Saatanan Peitteeksesi ?
Kun yrität ottaa yllesi Ihmisen Muodon polttaa minun Vihani
aina Taivaan Lakeen asti
ja se palaa sinua kohtaan Mustasukkaisuudessa & Pelossa
sitten minä revin sinut hajaannukseen
ja ulvon ylitse savesi & tuhkasi
Milloin puet yllesi Naisen Muodon,
niinkuin Aikoina vanhoina,
jolloin Vaatteesi olivat Sääli & Myötätunto,
kuin Jumalan Vaatteet Hänen,
jonka Vaateet ovat pitkät kärsimykset Ihmisen Lasten
Jerusalem on Hänen Vaatetuksensa & eikä sinun Peittävä Enkelisi
Oi Ihanainen Oi Iloni Varjo,
joka kuljet etsimässä itsellesi saalista.
Näin puhui Orc,
kun Oothoon & Leutha leijailivat hänen tulisen Leposijansa Yllä
Keskinäisessä Kauneuden & Täydellisyyden Heijastuksessaan,
joka pimeydessä sisäpuolisesti avautuu Jerusalemiin & Babyloniin,
joka loistokkaana säihkyi Varjoisan Naisen Rinnassa
Hänen Pimeytensä Kateudeksi kasvoi:
Ulvoen täytti kaikki autiot paikat Syntien Syytöksillä
Naisellisessa Kauneudessaan loistaen muotoutumattomassa Tyhjyydessä &
Orc turhaan Ojensi Tuliset käsivartensa & kärsi;
he riemuitsivat hänen tuskistaan
Niin pimeni Varjoinen Nainen kymmenkertaiseksi &
Orc kymmenkertaisena hehkui Kivivuoteellaan vasten Pimeyttä:
kovaääniset ukkosen jyrinät kertoivat suunnattoman konfliktin voimasta.
Maanjäristys alla: ympärillä;
Repeytyivät Kuolemattomat Naiset, jäsen jäseneltä, nivel niveleltä
ja siirsivät Maan lujia perustuksia herättääkseen Kuolleet
Urizen ilmaantui Kivisestä Muodostaan & Lumistaan
Taulu 19
ja myös synkkenivät hänen kulmansa;
jähmettyivät tummat kivet askeleittensa välissä;
jalat painuen syvään Marmorisiin Alustoihin:
joita Milton ahersi matkallaan &
hänen jalkansa verisinä vuotivat kipeiksi tuolla Savella,
joka nyt muuttui marmoriksi ;
myös nousi Urizen,
ja tavoitti hänet Arnonin rannoilta &
sen virroilta & puroilta.
Äänettöminä tapasivat,
äänettöminä ponnistelivat Arnonin virroissa,
aina Mahanainiin asti,
jossa Urizen kylmällä kädellään kumartui koukkaamaan
ja otti käteensä Jordan Virran vettä;
kaataen sitä Miltonin Aivoihin;
tuota jäistä nestettä kylmältä, lavealta kämmeneltään.
Mutta Milton otti Succothin punaista maata,
muotoili sitä huolella välissä kämmenten
ja peitti lukuisten vuosien uurteet - aloittaen Urizenin jaloista ja luista
Luoden uutta lihaa kylmälle Demonille,
ja rakensi häntä, niinkuin uudella savella muovattiin
Ihmismuotoa Beth Peorin laaksossa.
Neljä Universumia Maallisen Kuoren ympärillä jää Kaoottiseen tilaan
Yksi pohjoiseen, nimeltään Urthona:
yksi etelään, nimeltään Urizen:
Yksi itään, nimeltään Luvah:
yksi länteen, nimeltään Tharmas
Ne ovat Neljä Zoaa, jotka seisovat Jumalaisen Valtaistuimen ympärillä!
Mutta kun Luvah omaksui Urizenin maailman etelässä:
ja Albion surmattiin vuorilleen & telttaansa
Syöksyi kaikki kohden Keskustaa hirmuisessa hajaannuksessa,
alaspäin syöksyen.
Ja etelään jää palava tuli; itään jää tyhjyys,
länteen jää raivoavien vesien maailma;
pohjoiseen kiinteä Pohjattomuus ! vailla loppua
Mutta kaiken tämän keskelle on rakennettu Ikuisesti Losin ja Enitharmonin Universumi:
jota kohden matkasi Milton, mutta Urizen yritti estää hänen kulkuaan.
Ihminen ja Demoni kamppailivat monta aikakautta.
Rahab katseli Carmelin vuorella seisten;
Rahab ja Tirzah vapisivat katsellessaan suunnatonta kamppailua;
toinen antoi elämää, toinen kuolemaa antoi vastustajalleen
ja he lähettivät kaikki poikansa ja tyttärensä kauneudessaan
houkutellakseen Miltonin poikki joen.
Kaksinkertainen muoto Hermafrodiittinen: Kaksoissukupuolinen:
Nais - miehinen & mies - naiseinen,
Itse- jakaantuvat seisoivat hänen edessään koko kauneudessaan &
Pyhyyden Julmuudessa !
Pimeässä loistaen,
loistokkaina Entuthonin syvyyksien yllä.
Ne sanoivat: Tule Efraimiin !
Tule katsomaan Kaanaan Kuninkaita !
Kauniita Amalekiitteja, tule näkemään nuoruuden tulet,
joita Kahlitsee Losin & Enitharmonin Kateus;
Camin rannat: kylmät oppimisen virrat:
Lontoon synkkinä rapistuvat tornit
vaikertavat Euroopan tuulille Rephaimin Laaksossa.
Koska Ahania repeytyi hajalleen lohduttomuuden yöhön,
Valituksia ! & Enion vaeltaa, kuin itkevä, mumiseva ääni
Ja Vala työskentelee leipänsä & vetensä hyväksi
Sulatusuunien keskellä
Tällä tavoin voittaa kirkas Tirzah:
ottaa ylleen kaiken Kauneuden ja Täydellisyyden,
tuossa julmassa huvituksessaan keskellä Uhreinsa.
Tule ja tuo mukanasi Jerusalem,
nuo laulut kreikkalaisen Lyyran !
Nuo Luonnolliset Uskonnot;
Ihmisten kokemuksissa Uhrattakoon hänet Pyhyydelle !
Tirzah määrittää hänet;
Hän laskee jokaisen säikeen sormillaan, missä vain se kasvaakin;
Missä on Jumalan Karitsa ?
Missä on lupaus hänen saapumisestaan ?
Hänen Varjoisat Sisarensa muovaavat Luut,
jopa Horebin Luut: luuytimen ympärille:
ja kaarevan kallon ympärille aivojen:
Hänen kuvansa syntyvät Sotaa varten!
Tirzahille Uhrattaviksi !
Luonnolliselle Uskonnolle !
Tirzahille, Pyhän Rahabin Tyttärelle !
Hän sitoo kiinni hermosolujen kimput valkoisiin aivoihin !
Hän sitoo veristen suonten kimput kuumaan, punaiseen sydämeen !
Hänen rinnassaan makaa Albion palsamoituna, niin,
että häntä ei koskaan voitaisi herättää
Hand on muuttunut Kiveksi !
Sinai & Horeb ovat nyt Hyle & Coban:
Scofield on kiedottu rautahaarniskaan eteen Reubenin Portin !
Hän sitoo maitoisen siemenen kimpun kahteen ihanaan Taivaaseen
