ALl RIGHTS RESERVED, Petri Hakkarainen 28.11 2011
” Kaikki uskonnot ovat yhtä ”
William Blake 1757 - 1827
MAAILMAN TUNTEMATTOMIN MESTARI
Vaikkakin William Blaken työt ja taidot tunnustetaan nykyisin jo hyvinkin laajoissa piireissä, etenkin englanninkielisissä maissa, voidaan ehkä silti sanoa, että tämä Visionäärisen Taiteen Mestari ei ole vieläkään saanut elämäntyöstään sitä täyttä tunnustusta, joka hänelle todella kuuluisi.
Suomalainen lukija tuntee William Blaken tekstejä ainoastaan yhden teoksen kautta: “ Taivaan ja Helvetin Avioliitto “, ( Karisto, Tuomas Anhavan käännös ) muut teokset löytyvät ainoastaan englanniksi. William Blaken taiteita esittelevät lukuisat englannin, ja muun - kieliset teokset, mutta Suomen kielellä ei ole vielä ilmaantunut kattavaa esitystä.
Yksi syy siihen, että William Blake ei ole saanut sitä arvostusta, kuin ovat saaneet vastaavat italialaiset tai hollantilaiset mestarit on se, että hänen aihepiirinsä ovat niin syvästi ihmeellisiä; niiden outous ja esitystapa eivät avaudu aivan helposti lukijalle tai katsojalle ja ehkäpä ne joillekin ihmisille saattavat aiheuttaa jopa pelkoja tuossa outoudessaan; tämä on ehkä syynä siihen, ettei William Blake ole maailman Taiteessa yhtä voimakkaasti esillä, kuin esimerkiksi Michelangelo tai Rembrandt, vaikkakin hänen panoksensa sekä kuvataiteessa että runoudessa on varmasti ollut näiden Mestarien luokkaa.
Jos William Blakea pitäisi verrata johonkin nykykirjailijaan vertaisin häntä J. R. R. Tolkieniin, joka loi kokonaisen maailman silmiemme eteen omasta mielikuvituksestaan; erona näiden tarinankertojien välillä on vain se, että mielikuvituksen laji, josta käsin William Blake meille kuvaa maailmaa ei ole sitä mielikuvitusta, jota me olemme arkisesti tottuneet pitämään mielikuvituksena. Blaken Mielikuvitus, jonka useimmin olen kääntänyt Mielen Kuvitukseksi on olemassaolomme syvintä Todellisuutta; Ikuista, Arkkityyppistä maailmaa, joka ei siis ole fiktiota, kuviteltua tarinaa, vaan jotain, joka on enemmän Totta, kuin omien aistiemme antama havainto ympäröivästä maailmastamme.
William Blake sanoo kirjoittavansa Ikuisuudesta käsin, sellaisesta Todellisuudesta käsin, jota hyvin harvat ihmiset ( ainakaan läntisissä kulttuureissa ) tuntevat. Kuten Tolkienkin tuo William Blake
nähtäväksemme maailman, jonkin sellaisen, josta joskus ehkä näemme unia, tai sellaisen maailman, jonka kaltaisesta olemme saattaneet kuulla eri uskontojen yhteyksissä; maailman, jota Johannes kuvaa apokalyptisissä näyissään.
Tuo maailma ei siis ole sepitettyä Tarinaa; Satua tai Allegoriaa eli Vertauskuvaa, vaan jotain, joka on täydellisen todellista. Tämän Ikuisuuden Maailman havaitseminen ei kuitenkaan ole aistisidonnaista, vaan sen havaitseminen tapahtuu ihmispsyykeen syvemmässä, arkkityyppisessä ulottuvuudessa; Puhtaan Tietoisuuden tilassa.
Blake on liian tavoittamaton arkiselle järjellemme, liian syvä uskonnollisille latteuksille ja liian fantastinen ymmärrettäväksi tavanomaisten käsitteiden kautta, mutta nämä verukkeet eivät saisi olla esteenä sille, että William Blake tunnustetaan ainutlaatuiseksi Neroksi muiden suurten Mestarien, kuten Da Vincin, Michelangelon, Rembrandtin ja Shakespearen rinnalle.
Blake viittaa tulevaisuuteen sanoessaan, että hän kirjoitti “ Valaistuneita kirjojaan “ Tulevan Ajan Lapsille “ ja toivoa vain saattaa, että ihmiskunta voisi ottaa sen askeleen, jonka kautta Blaken Maailma aukeaisi meille kaikille; puhuuhan hän omien sanojensa mukaan Ikuisuudesta, siis Jumalaisesta Maailmasta käsin.
William Blaken tuotanto tähtää oikeastaan vain yhteen asiaan, joka on saattaa tuo Jumalainen Todellisuus ihmisten ulottuville, niin että uskontojen ja ihmisen mielen Erehdykset voitaisiin havaita ja korjata ja Jumalainen Todellisuus voisi näyttäytyä sellaisena, kuin se aina on ollutkin.
Tuo Todellisuus on Blaken mukaan aina ollut läsnä, potentiaalisena, mutta sen olemusta ei ole ymmärretty tai muuten vielä voitu saavuttaa ihmisen kehityksessä. Siksi William Blake katsoi Jumalaiseksi Tehtäväkseen tuoda Ikuisuuden Näyt ulottuvillemme maalaustensa, grafiikkansa sekä kirjoitustensa muodossa.
Blake sanoo, että kirjoitusten Todelliset Kirjoittajat olivat Ikuisia Olemuksia siinä Ulottuvuudessa, jota me kutsumme Taivaaksi ja että hän toimi vain “ kirjurina“, Jumalaisen Inspiraation Instrumenttina.
Blake tuo meille ymmärryksen Ihmisen Tilasta, siitä mitä ihminen Todellisuudessa on; Jumalan Kuvasta, Ikuisesta Ihmisyydestä, josta kumpuavat kaikki maailman Tieteet ja Taiteet ja kaikki se, mikä on Totta ja Todellista. Hän antaa meille ymmärryksen siitä, että kaikkien ihmisten sairauksien, ahdistusten, yhteiskunnallisten ongelmien ja seksuaalisten vaikeuksien taustalla on aina, ei vain materiaalinen, psykologinen syynsä, vaan Henkinen, Arkkityyppinen syynsä. Blake kuvaa teoksissaan miltei jokaisen inhimillisen kurjuuden Alkusyyn tavalla, jota tuskin kukaan toinen on koskaan tehnyt.
Kaikki ihmiskunnan vitsaudet johtuvat Blaken mukaan ainoastaan Rakkauden puutteesta tai sen vääristymisestä; Hengen köyhtymisestä, kun ihminen syntyy materiaalisen harhaan ja samaistuu ulkoisiin havaintoihinsa ja materiaaliseen ruumiiseensa; tuohon maailmaan, jota me normaalisti pidämme “ todellisena“
Kaikki William Blaken kirjat kertovat meille uskontojen todellisesta Ikuisesta Alkujuuresta.
“ Valaistuneet “ kirjat kertovat meille Kristuksesta, joka on aivan toisenlainen, kuin mitä Kirkko on antanut meidän ymmärtää; tuo Kristus tai Jeesus, niinkuin Blake häntä yleensä kutsuu on hänen mukaansa kaikissa ihmisissä oleva Ikuinen, Jumalainen Ymmärrys; meidän todellinen Itsemme - kaiken Taiteen alku, joka toimii jatkuvasti jokaisessa yksilössä Pyhän Hengen Inspiraatiovoiman kautta, mutta yleensä ihmisten sitä ymmärtämättä.
“ Kaikki, mikä Elää on Pyhää “ - näin sanoo meille William Blake, jonka sanat muistuttavat hyvin suuresti Amerikan Alkuperäisväestön viisauksia; kaikki on Jumalaista, mikään ei ole siitä erillään, ainoastaan Ihmisen Järjen Henki monimutkaisilla juonillaan peittää meiltä oman todellisen Itsemme ja samalla Ikuisuuden, jossa me todellisuudessa koko ajan elämme.
Ihmiset, jotka todella haluavat oppia ymmärtämään itseään ja ihmistä ylipäänsä; psykologit, psykiatrit, sosiologit, lääkärit, tiedemiehet, uskonnolliset ihmiset ja kaikki ylipäätään, joita kiinnostaa ajatus siitä, että ehkäpä on olemassa jonkinlainen absoluuttinen “ Todellisuus “ löytävät varmasti Blaken teksteistä suuria oivalluksia ja nekin, jotka ehkä kyynisemmin suhtautuvat joutuvat ainakin kysymään miten on mahdollista tuottaa moisia tekstejä ja kuvia ja kyetä ne vielä yhdistämään selkeän älyllisesti ajan olemassaoleviin ilmiöihin ( historian tapahtumat, henkilöt, uskonnot ) ellei niiden takana ole todellista ymmärrystä siitä, mistä William Blake väittää puhuvansa.
William Blake kuvaa meille ihmisen “ lankeemusta “, ihmisen tai Jumaluuden Tietoisuuden Evoluutiota; hän kuvaa meille Paratiisista erkanemista, joka ei ole syyllisyysmoraalin tai tuomitsevuuden sävyttämää, vaan Erehdyksen aiheuttamaa Harhaa, josta kuka tahansa voi vapautua ymmärryksen ja antaumuksen avulla. Tänä hajanaisuuden, fragmentoitumisen ja fanaattisuuden nousun kautena on entistä tärkeämpää ymmärtää William Blaken kaltaisia Näkijöitä, joiden näkemys ei perustu moralisointiin, vaan ihmisen Vapauttamiseen.
Vaikka Blakella oli siihen mahdollisuudet, hänellä ei ollut halua aloittaa uutta uskontoa.
“ Tunnen Voimani “ sanoi hän, lävitse Miltonin Naamion tuolle Suurelle Erehdykselle, Saatanalle:
“ sinut hävittää ja tulla voimakkaammaksi paikallesi... kunnes tulisi taas joku vahvempi ja löisi minut, niinkuin minä löisin sinut “ ( Milton - runoelma )
Blakella ei ollut tarvetta olla Auktoriteetti. Hän ei halunnut kenenkään sanovan, että hän sanoi niin; hän haastoi vastustajansa, sillä suuressa “ Ideoiden Sodankäynnissä Vastakkaisuus on Todellista Ystävyyttä “ ( Marriage of Heaven & Hell 20 )
Uskonto oli periaatteessa paha sana Blakelle, sillä hänen vuosisadallaan “ Pimeät Uskonnot ovat hajaannuksessa & suloinen Tiede vallitsee “ Jokainen lahko on itsessään rajoittunut, kun taas Totuus on Universaali. Uskonnon sijaan Blake halusi Totuutta: “ Koko Totuuden, johon kuuluivat mukaan kaikki Erehdykset, Elämä yhdessä Kuoleman kanssa; Sielu ja Ruumis, Tietoisuuden maailma ja Materian maailma, mystikkojen perustavat havainnot sovitettuina yhteen skeptikkojen pilkan kanssa; Taivaan ja Helvetin Avioliitto ja niiden yhteinen toiminta ja syvimmällä sydämessä, ihminen ikuisesti Jumalan syleilyssä “
( suomennos S. Foster Damonin kirjasta: A Blake Dictionary )
William Blakea ei kovinkaan hyvin ymmärretty omana aikanaan, mutta hänellä oli kuitenkin oma,
pieni kannattajakuntansa ja monet hänen lähellään eläneet henkilöt olivatkin hänen Näkyjensä mukaan erilaisten kosmisten voimien ja arkkityyppien ilmentymiä ja myös Blaken oma elämä oli kamppailua Jumalaisessa Näytelmässä, jossa hänen ruumiinsa toimi yhdellä rajoittuneella tasolla ja hänen syvempi olemuksensa toisilla tasoilla.
Esimerkiksi Milton - runoelmassa voidaan todeta, että tekstin sisällä puhujan näkökulma vaihtuu sen mukaan mihin Tietoisuuden Hahmoon tai Tilaan Blake kulloinkin samaistuu. Joskus hän puhuu Kosmisen Olennon suulla Universaalista Näystä, joskus taas Näyn jonain osatekijänä, joskus taas William Blakena, joka elää ruumiillisessa hahmossa Englannissa 1700 - 1800 luvuilla.
William Blake ei pitänyt itseään tekijänä, vaan yleensäkin Jumalaisesti Inspiroitujen henkilöiden tapaan hän vaatimattomasti ilmoittaa olevansa vain Instrumentti, jota Ikuisuuden Hahmot käyttävät Jumalaisten Näkyjen tietoon saattamiseksi. Tällainen kirjoitustapahan on tuttu mm. Koraanista, jonka Muhammed sai ilmoituksena Jumalaisen Sanelun kautta, sekä useista Raamatun kirjoista, jotka olivat Inspiroituneita teoksia; samoin on laita esim. Intian kansalliseepoksen, Mahabharatan - sekin on
“saatu “ tällä tavalla Jumaluuden sanelemana.
WILLIAM BLAKEN ENGLANTI
Blake puhuu lähes kaikissa teoksissaan “Pyhästä Englannista “, joka on eri asia, kuin materiaalinen Englanti. Blaken Englanti on maailmankaikkeuden Alkusydän, Alkusielu eli Jättiläinen Albion, alkuperäinen Jumalan Kuva tai Ihmisrodun Kantaisä, joka tänä nykyisenä aikana on vajonnut kuolettavaan Uneen ja hänen Tietoisuutensa ulkoinen muoto on ottanut vallan maailmassa Järjen Henkenä, Saatanana; Peittävänä Enkelinä, joka toimii Materian Hunnun ( Vala ) kätkemänä, käyttäen ihmismieltä ja sen aisteja hyväkseen johdattaakseen ihmisen alkuperäistä olemusta ( Tietoisuutta ) samaistumaan ruumiiseen ja aistien luomiin projektioihin, jotka kaikki ovat vain Harhan Kuvia; Ikuista Kuolemaa.
Maailman Alkusielun ( Jumalaisen Näkymän ) ja ihmisen todellisen olemuksen on siis peittänyt Järkiolento, Erillistävä Minuus, Erottaja; Diabolos, jota Blake kutsuu myös nimellä Järkeistävä Kielteinen, joka lyhyesti sanottuna tarkoittaa sitä voimaa ihmisessä, joka aiheuttaa Rationaalisen Havainnon Jatkumon ja ulkoisen maailman kiinteyden harhan ja tuo ihmisen pois ikuisesta NYT - hetkestä; Paratiisista.
Blaken Englanti on Henkinen Olemus, josta virtaavat kaikki ominaisuudet muualle maailmaan. Samoin, kuin ihmisen fyysisessä ruumiissa sydän pumppaa veren kaikkialle jäseniin, samalla tavoin Blaken Henkinen Sydän, Ikuinen Albion tuo Virtauksensa maailmaan, peittäen sen nyt siis kuolettavan unensa Järkiolennolla, joka syöksee maailman Kaaokseen ja Rappioon. Albionin alkumuoto tai olemus on Jumalainen, Ikuinen, mutta ennenkuin Paha kukistetaan täytyy Erehdys lunastaa ( todeta erehdykseksi ) ja Albionin täytyy Herätä unestaan.
Albionin Heräämisen kynnykselle syntyy ruumiillinen William Blake; hänen tehtävänään on herätellä Ikuista Albionia, niin että Kansakunnat voitaisiin Vapauttaa ja Jerusalemin ( Albionin Naispuolinen Virtaus ) eli Vapauden Aika vihdoin koittaisi.
BLAKEN USKONTO
William Blaken “ valaistunut “ kristillisyys on puuttuva linkki ihmisen ymmärryksessä, eri uskontokuntien ja näkemysten ymmärryksessä; se on Ikuisuuden Totuutta, jossa kaikki uskonnot ovat yhtä. Blake ei halunnut uskontoja, vaan Totuutta, joka oli kaikille ihmisille yhteinen ja kaikkia yhdistävä; Blaken Jumala on Anteeksiannon ja Armon Jumala - ei Tyranni, joka syyttää ihmistä Erehdyksestä, eikä Rankaisija, joka rankaisee Erehdyksestä, vaan Vapahtava Rakkaus, joka ihmisessä ilmenee vapaaehtoisena uhrautuvuutena muiden puolesta.
Blaken mukaan ei ole olemassa “ Luonnollista Uskontoa “, sillä Materiaalinen Maailma on Harhan, siis ulkoistuneiden aistien tuottamaa heijastusta Todellisuudesta, eikä sillä ole todellisuudessa lainkaan omaa itsenäistä olemusta. Luonto, kun siihen samaistutaan on itse asiassa Helvetti, joka ainaisesti elää kuolemalle ( luonnonlait, elämä - kuolema ketju ) Myös Luonnon Henkien olemukset ovat vain osa Harhaa; ne eivät ole vielä Syvintä Totuutta; Jumalaista Näkyä, tuota Ikuista Ihmisyyttä, josta me kaikki olemme osasia.
Blaken näkemys Luomistyöstä on täysin vastakkainen nykyisille käsitteillemme, sillä Blaken mukaan se, mitä pidämme “ Luomisena“ on vain sarja Erehdyksiä, jotka erottavat meidät Ikuisesta Todellisuudesta, joka aina on pysynyt täydellisenä ja muuttumattomana. Evoluutio on takaisin kulkemista - ei eteenpäin kulkua, niinkuin Rationaalinen Mieli sen on halunnut käsittää. ( Tosin voidaan sanoa, että ajallisesti tapahtuu eräänlainen evoluutio, viittaahan Blake itsekin Kuuden Tuhannen Vuoden Kuteeseen - aikaan, jossa Universaalin Runoilijan työ on tehty )
Tässä näkemyksessään William Blake yhdistää kristillisestä maailmasta peräisin olevat käsitteet ja kuvat Intialaisen tradition mukaiseen näkemykseen, sekä myös varhaisempaan, monien alkuperäiskansojen näkemykseen. Intiassahan on yleisesti hyväksyttynä perimmäisenä ajatuksena se, että Maailma on vain Harhan muotoa, joka taas on riippuvainen ihmisen mielestä ja aistien projisoinnista ulospäin. Tämän harhan takana on kuitenkin Jumalainen Ykseys, kaiken lävistävä Tietoisuus, joka ihmisessä myös ilmenee Puhtaana Tietoisuutena. ( vrt. Hindulaisuus: Atma - Henki )
Tämä vastaa Blaken Jeesuksen kuvausta, joka on Ikuinen Poika, siis ihmisen sisin, Puhtaan Älyn - siis Hengen ilmentymä, joka luo kaikki Universaalit Muodot itsestään
Myös Amerikan alkuperäisasukkailla on ollut hyvin pitkälle tämä sama näkemys, vain nimet ja termit eroavat, eivät itse käsitteet ja niiden takaiset todellisuudet.
William Blakea voitaisiin kutsua “ puuttuvaksi linkiksi “ ihmisen henkisen evoluution ketjussa, sillä hänen teostensa kautta on mahdollista ymmärtää miksi uskonnot ovat eriytyneet kilpaileviksi lahkoiksi ja miksi Tyrannia on alistanut maailman luonnonkansat ja niiden näkemykset valtansa alle ja miksi Tiede ja Järki tänä aikakautena ovat saaneet niin suuria tuhoja aikaan.
Blake totesi, että ihmisen Ajatus on Totuutta vain silloin, kuin se ilmenee ensimmäisen kerran Inspiraation tuomana; jos tuon ajatuksen toisti tai muutti, niin siihen liittyivät heti Muisti ja Järki, jolloin se muuttui epätodelliseksi, kuolleeksi rakenteeksi ja Erillistyneen Minuuden järjen käsitteeksi.
Blake uskoi, että kaikki “ mikä Elää on Pyhää “, sillä hänen Jumalaisissa Näyissään kaikki on Yhden Jumalan, Suuren Tietoisuuden Draamaa ja koko Luomakunta odottaa henkeään pidätellen “ Suurta Sadonkorjuuta “, jonka aikana koko ihmiskuntaa peittävä Tietämättömyyden ja Erehdyksen Huntu riisutaan ja Aina Läsnäoleva Todellisuus paljastuu ja ihminen tunnistaa taas Jumalaiset Jäsenensä kasveissa, puissa, eläimissä ja enkeleissä ja toisessa ihmisessä ihminen näkee itsensä - tuon Ikuisen Jumalan Kuvan.
Tämän teoksen tarkoitus on perehdyttää ihmiset paitsi William Blaken Visionääriseen Runouteen myös Blaken peruskäsitteisiin ja nimiin, jotka muutoin saattavat jäädä liian kaukaisiksi ja vaikeaselkoisiksi.